Tervetuloa seuraamaan tuulihaukkaliveä

Nurmijärven Luonto on toteuttanut yhteistyössä 100-vuotisjuhlavuottaan viettävän Nurmijärven Sähkön kanssa ensimmäistä kertaa Suomessa Tuulihaukan livekameran.

Katso livekuvaa ja lue lisää tuulihaukasta.

Ympäristöpalkinto Nurmijärven Luonnon Selen Raiskilalle

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on myöntänyt Nurmijärven Luonto ry:n puheenjohtajalle Selen Raiskilalle Keski-Uudenmaan ympäristöpalkinnon luonnonsuojelun hyväksi tehdystä työstä. Selen Raiskila on toiminut Nurmijärven Luonto ry:n puheenjohtajana vuodesta 2015.

Palkinnon perusteluissa mainitaan mm. että Selen on innostunut ja aktiivinen puheenjohtaja, joka osaa kannustaa myös muita toimimaan luonnon puolesta. Selenin johdolla yhdistys on saanut paljon lisää uusia jäseniä ja aktiivisia toimijoita. Selen tekee arvokasta vapaaehtoistyötä, joka kertoo aidosta omistautumisesta luonnonsuojelulle ja luonnon hyväksi toimimiselle.

Ympäristöpalkinnon kunniamaininnan ympäristölautakunta on myöntänyt Tuusulan kunnanvaltuutetulle Ilona Toivaselle hänen aktiivisuudestaan edistää uusien luonnonsuojelualueiden perustamista Tuusulan kuntaan.

Palkinnot luovutetaan tilaisuudessa, joka järjestetään 18.6.2018 Nurmijärvellä. Lue lisää Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen verkkosivuilta. Katso myös Nurmijärven Uutiset 9.-10.6.2018 (s.3)

Allekirjoita avohakkuut historiaan!

Tule mukaan puolustamaan metsiä ja allekirjoita kansalaisaloite avohakkuiden kieltämiseksi yhteisissä metsissämme!

Viime vuonna Suomessa hakattiin enemmän metsää kuin koskaan ennen. Joka vuosi tuhotaan hakkuilla lähes 150 000 hehtaaria metsäluontoamme. Avohakkuut tuhoavat maiseman ja hävittävät tuhansien metsälajien kodit. Aiemmin tavalliset lajit, kuten hömötiainen ja töyhtötiainen ovat nyt uhanalaisia. Metsillä on myös tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Kampanjan tavoite on paitsi nostaa keskustelua avohakkuiden vaikutuksista, myös saada konkreettinen muutos valtionmaiden metsätaloudessa aikaiseksi. Avohakkuille on vaihtoehtoja. Kampanjan aikana 17.5–17.11.2018 kerätään allekirjoituksia kansalaisaloitteen tueksi, jotta se voitaisiin toimittaa eduskuntaan vuonna 2019. Kampanja on viiden järjestön yhteinen – mukana ovat Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, Luonto-liitto, BirdLife Suomi ja Natur och Miljö.

Allekirjoita aloite osoitteessa kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3184. Seuraa ja jaa kampanjaviestejä somessa käyttämällä tunnistetta #avohakkuuthistoriaan. Lisätietoja kampanjasta löytyy sivulta avohakkuuthistoriaan.fi.

Uudenmaan metsien käyttöön kaivataan kestävyyttä lisääviä muutoksia

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri on tehnyt luonnonsuojeluliiton metsätavoitteiden pohjalta kymmenen esitystä Uudenmaan metsien suojelun ja hoidon parantamiseksi:

1.  Uudenmaan metsiä on hoidettava kestävästi ja moniarvoisesti.
2.  Metsiä on suojeltava hiilivarastoina ja -nieluina.
3.  Kaikkien omistajaryhmien, erityisesti kuntien ja valtion, on lisättävä metsien suojelua.
4.  Uudenmaan metsien hakkuumääriä ei voi kestävästi lisätä.
5.  Talousmetsien hoidossa on tarjottava vaihtoehtoja avohakkuille.
6.  Kuntien on otettava metsien käsittelyssään huomioon luontoarvot, maisema, virkistyskäyttö ja kansalaisten vaikutusmahdollisuudet.
7.  Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt tulee turvata lain edellyttämällä tavalla.
8.  Suometsien ojituksista ja avohakkuista tulee luonto-, ilmasto- ja vesiensuojelusyistä luopua.
9.  Kaavoituksella on turvattava laajat metsäalueet, tärkeät ekologiset yhteydet, muut luonto- ja virkistysarvoiltaan merkittävät metsät, kuten pääkaupunkiseudun Viherkehä.
10. Päivittäiseen virkistyskäyttöön sopivia lähimetsiä tulee olla kävelymatkan päässä.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin tiedote 7.5.2018: Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin metsätavoitteet

Suomen luonnonsuojeluliiton metsätavoitteet

Suosituksia vastuulliseen metsänhoitoon

Maailman luonnonsäätiö WWF on julkaissut raportin siitä, miten metsänhoitoa voidaan kehittää ympäristön kannalta kestävämmäksi. Raportti kokoaa yhteen laajan tutkimustiedon niistä käytännön toimista, joista on osoitettu olevan luonnolle hyötyä. Selvityksen keskiössä ovat erityisesti luonnon monimuotoisuus ja vesistöt. Tutkimustulokset osoittavat, että nykyiset metsänhoidon toimenpiteiden toteutus ja mitoitukset on uudistettava perusteellisesti.

WWF:n raportti: Tutkimustietoon perustuvia suosituksia vastuullisen metsänhoidon kehittämiseksi 

Ilvesvuoren metsä on maakunnallisesti arvokas luontokohde

Ilvesvuoren teollisuusaluetta ollaan laajentamassa ja kaavoittamassa Siippoontien pohjoispuolelle. Tieyhteys kulkisi myös Seitsemän veljeksen reitin yli, joka on asukkaiden ahkerassa käytössä. Olemme asemakaavaprosessin aikana nostaneet esille alueen maakunnallisestikin tärkeitä luontoarvoja ja Kissanojan puron uhanalaisuutta. Teollisuusalue voidaan toteuttaa ilman pohjoista tieyhteyttä ja siten säästää metsikkö ja suojella se. Varsinkin nyt kun Kissanojan puron kunnostusta ollaan suunnittelemassa Maaniitun alueella olisi korkea aika huomioida Myllykosken ja Maaniitun välinen Kissanojan puroyhteys arvokkaana virkistyskokonaisuutena!

Katso video! Kurkista myös Facebook-sivulle.

Lahopuupuiston veistoksia.

Lahopuupuisto Nurmijärvelle

Kunnan osallistavan budjetin äänestysaika on 14.5. asti.

Nurmijärven Luonto ehdottaa lahopuupuiston rakentamista. Lahopuupuisto tuo uudenlaisen ja esteettisesti kiehtovan elementin kunnan virkistysalueisiin. Se yhdistää nykyaikaisen puistokulttuurin ja ihmisen luontosuhteen tilataideteokseksi, jossa korostuu luonnonkierto. Lahopuupuiston ideana on tarjota Nurmijärvelle aivan uudenlainen nähtävyys, joka yhdistää ja turvaa myös luonnon monimuotoisuudelle olosuhteet. Lahoavalla puunrungolla viihtyvät esimerkiksi erilaiset näyttävät käävät ja sienet. Myös monet mesipistiäiset ja näyttävät kovakuoriaiset tarvitsevat erityisesti lehtilahopuita lissääntymiseen.

Tutustu ehdotukseemme tästä ja käy antamassa äänesi kunnan Solmu palvelussa!

Nurmijärven kunta valittaa yhä Nukarin avolouhoksesta

Nurmijärven Uutiset kertoo numerossaan 21.-22.4.2018 (s. 5), että Nurmijärven kunta valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen Helsingin hallinto­-oikeuden päätöksestä, joka liittyy Nukarille suunniteltuun avolouhokseen. Hallinto-oikeus hylkäsi maaliskuun lopussa kunnan tekemän valituksen Kreate Oy:n saamasta maa-ainesluvasta. Alun perin maa-ainesten ottoa koskevasta luvasta päätti Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta.

Ensisijaisesti kunta vaatii, että korkein hallinto-oikeus kumoaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen tekemän päätöksen. Kunnan mukaan lupapäätös on maa-aineslain vastainen, koska siitä aiheutuu huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteisiin. Kunta mm. muistuttaa, että Vantaanjoen kunnostukseen on käytetty valtavasti työtä ja kustannuksia. Sitä ei  tule vaarantaa sallimalla hanke, jossa toteutetaan maa-ainesten ottoa, kallion louhintaa, murskausta ja maankaatopaikkatoimintaa joen välittömässä läheisyydessä. Asia etenee korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Nurmijärven Luonto on useassa lupakäsittelyn vaiheessa tuonut esiin kieleteisen kantansa hankkeeseen. Kts. sivu Kannanotot

Suomen luonnonsuojeluliitto päivitti metsätavoitteensa

Tavoitteilla halutaan turvata metsäluonnon monimuotoisuutta ja nopeuttaa ilmastonmuutoksen vastaista kamppailua. Metsissä elää noin puolet Suomen tunnetusta lajistosta. Kaikilla lajeilla ja elinympäristöillä on oltava turvattu tulevaisuus. Luonnon monimuotoisuus pitää myös ihmisen terveenä. Metsä tarjoaa meille puhdasta ilmaa, jota hengittää ja vettä, jota juoda. Metsässä liikkuminen tekee mitatusti ihmisistä terveempiä ja paremminvoivia. Monimuotoiset metsät ovat myös metsätalouden etu.

Lue SLL:n metsätavoitteet täältä.

Luontokameroita netissä

Nurmijärven Luonto on toteuttanut yhteistyössä Nurmijärven Sähkö Oy:n kanssa tuulihaukan pesäkameran tutkimus- ja opetustarkoituksessa.

Hollantilaisella lintujensuojelusivustolla Vogelbescherming Nederland (https://www.vogelbescherming.nl/beleefdelente/) on nähtävissä useiden lintujen mm. talitiaisen, kattohaikaran, lehtopöllön ja kanahaukan pesintää. Seilin saarella Saaristomerellä on Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen kamera sääksen pesälle (http://saaristomeri.utu.fi/osprey/).

Ympäristöjärjestö WWF on aloittanut nettisivuillaan uusia livelähetyksiä luonnosta. Norppalive on laajentunut Luontoliveksi (https://luontolive.wwf.fi/). Ensimmäiset WWF:n Luontolivessä nähtävät lajit ovat liito-orava ja metsäpeura.

Lisää linkkejä luonnon livekameroihin löytyy mm. YLEn verkkosivujen sivulta Parhaat luonnon livekamerat sekä Saaristomeren tutkimuslaitoksen sivuilta (http://saaristomeri.utu.fi/linkkeja/).

Luonto-Liiton Kevätseuranta on käynnissä

Kevätseurannassa tutkitaan kevään edistymistä keväisten eläin- ja kasvilajien avulla. Kevätseurantaan voi osallistua kuka tahansa luonnosta kiinnostunut. Kaikkia seurantalajeja ei tarvitse tuntea, ja yksittäisetkin havainnot ovat arvokkaita. Havaintoja voi palauttaa nettilomakkeella milloin vain. Lapsille on oma Kevätseurantakoetti, jonka voit tulosta tästä.

Nettilomakkeella ilmoitettuja kevätseurantahavaintoja voit tutkia tulossivulla. Sivulle kertyy kaikki kevään aikana tehdyt havainnot. Kevätseuranta facebookissa ja instagramissa.

Kevätseurannassa on mukana myös Suomen luonnonsuojeluliitto.

Kissanojan kunnostushanke

Kirkonkylällä sijaitsevan Maaniitun puiston käyttäjät haluavat, että puiston halki kulkeva Kissanoja kunnostetaan. Hankkeen eteenpäin viemiseksi on valittu työryhmä, jonka tehtävänä on kerätä ja kartoittaa hankkeeseen liittyvien sidosryhmien intressit sekä valmistella asiasta esitys kunnan tekniselle lautakunnalle. Ennen esityksen jättämistä järjestetään yleisötilaisuus.

Työryhmän jäsenet: Asukkaiden edustaja, pj. Risto Tenhunen, Erkki Rantanen Maaniitun asukasyhdistyksestä, puustoasiantuntija Heikki Kiuru, Petri Puolakka ja Selen Raiskila Nurmijärven Luonto ry:stä, jokitalkkari Velimatti Leinonen, frisbeegolffareiden edustaja Jari Väyrynen, ympäristösuunnittelija Anu Tyni Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta sekä kalastuksenvalvojien edustaja George Kopteff. Lisäksi Vantaanjoen kalastuskunnalle on varattu edustus työryhmään.

Kissanoja on Maaniityn puistoalueella virtaava puro-oja, joka saa alkunsa Maaniitun koulun läheisyydestä ja laskee Vantaanjokeen.

Nurmijärven Uutisten artikkeli asiasta 22.3.2018

Linnunpönttöjä rakentamaan!

Taas on aika varmistaa, että linnuille on riittävästi pesintäpaikkoja. Pönttöjen rakentelu on mukavaa puuhaa, jossa myös lapset ovat mielellään mukana. Huomaavainen rakentaja rakentaa pönttöjä myös eri lintulajeja varten. Rakennusohjeita löytyy BirdLife Suomi ry:n ja esim. Suupohjan Lintutieteellisen Yhdistyksen sivuilta. Jos pönttöjen rakentelu ei onnistu, voit myös ostaa valmiita pönttöjä esim. netistä sivustolta Linnunpontto.com.

Hollannissa talitiaisten pesäpaikan valinta on jo vauhdissa, kuten voit livekameran kuvasta nähdä.

Valtio on siirtämässä yleisen edun valvonnan kansalaisille

Maakuntauudistuksessa kaavoitus saa lisää valtaa ja samalla ollaan riisumassa valtion valtaa pitää huolta yleisen edun - eli kaikkien suomalaisten yhteisen edun - toteutumisesta yksittäisten etujen rinnalla. Uudessa valtion Luova-virastossa viranomaisten kädet sidotaan yleisen edun valvonnasta. Alla olevat Suomen luonnonsuojeluliiton videot kertovat tiivistetysti mistä on kyse.

Lue maakuntauudistuksesta SLL:n verkkosivuilta. Lue myös Luonnonsuojelija-lehden 1/2018 juttu "Valtio joka ei valvo".

Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöjuristi Pasi Kallio ja ympäristöjärjestö WWF:n oikeudellinen neuvonantaja Raija-Leena Ojanen arvioivat Helsingin Sanomissa 14.2.2018 maakuntauudistuksen vaikutuksia ympäristönsuojeluun.

Luonnonsuojeluliiton lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi
 

Luontoilta ja kevätkokous 14.3.2018

Nurmijärven Luonnon luontoilta ja kevätkokous pidettiin 14.3.2018 Seitsemän veljeksen koululla Rajamäessä.

Luontoillassa klo 18:00-19:30 ympäristökasvattaja Milla Tuormaa Kiertävästä luontokoulu Naakasta kertoi ympäristökasvatuksesta ja siitä miten lapsia ja nuoria voidaan innostaa luontoelämysten pariin: "Koputetaan kuusta ja kuullaan latvasta linnun laulu - ympäristökasvatus on elämysseikkailu". Esillä oli runsaasti luontokoulussa käytettävää materiaalia, johon osallistujat pääsivät tutustumaan pienten esimerkkitehtävien avulla.

Luontoillan jälkeen pidetyssä Nurmijärven Luonnon kevätkokouksessa (esityslista) käsiteltiin ja hyväksyttiin vuoden 2017 toimintakertomus. Kokouksessa käsiteltiin ja hyväksyttiin vuoden 2017 tilinpäätös ja toiminnantarkastajan siitä antama lausunto. Kokous päätti vahvistaa tilinpäätöksen ja myöntää vastuuvapauden hallitukselle.

Nurmijärven järvet pääosin hyvässä kunnossa

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on seurannut vuosina 2016 – 2017 Vaaksinjärven, Sääksjärven, Itä- ja Länsi-Herusen sekä Valkjärven veden laatua. Järvien veden laatu pysyi seurantajaksolla edellisvuosien kaltaisena eikä suuria muutoksia havaittu.

Ekologiselta tilaltaan Vaaksinjärven luokka on erinomainen, Sääksjärven hyvä ja Valkjärven tyydyttävä. Herusten järvien ekologista tilaa ei ole luokiteltu, mutta ravinnepitoisuuksien perusteella ne kuuluvat luokkaan hyvä. Tavoitteena on saavuttaa hyvä ekologinen tila myös Valkjärvellä vuoteen 2021 mennessä. Keväällä 2018 aloittaa ympäristökeskuksen VILKKU Plus -hanke, jonka painopiste sijoittuu Valkjärven valuma-alueelle. Tavoitteena on vähentää Lähtelänojan kautta pelloilta ja asuinalueilta järveen tulevaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen tiedote 16.2.2018

Suora linkki raporttiin: Paula Luodeslampi - Nurmijärven järvien veden laatu 2016-2017, Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen julkaisu 1/2018

Ilkivaltaa Myllykoskella! Uudet opastaulut sotkettu spraymaalilla

Suomi 100-juhlavuoden kunniaksi uusitut Nurmijärven Myllykosken opastaulut on töhritty spraymaalilla. Töhrityt taulut sijaitsevat Mylly­kosken parkkipaikan läheisyydessä.

Taulut ehtivät olla paikoillaan alle vuoden. Uusittu luontopolku avattiin viime vuoden toukokuussa, jolloin myös uudet taulut tuotiin paikalle. Tauluja ja siihen liittyvää Koskikara­-luontopolkua suunniteltiin viime vuonna yhteistyössä muun muassa Nurmijärven kunnan, Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen Nurmijärven Luonnon ja muiden yhdistysten kanssa.

Nurmijärven Luonnon puheenjohtaja Selen Raiskila kertoo Nurmijärven Uutisissa 17.-18.2.2018 (s. 5) harmittavasta havainnosta.

Selen Raiskila SLL:n hallituksen varapuheenjohtajaksi

Nurmijärven luonnon puheenjohtaja Selen Raiskila on valittu Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen varapuheenjohtajaksi. Viereisessä kuvassa SLL:n hallitus 2018: vasemmalta Selen Raiskila (varapuheenjohtaja), Heikki Kurkela, Kaisa Lappalainen, Riku Lumiaro, Varpu Määttänen, Harri Hölttä (puheenjohtaja), Riikka Karppinen, Heikki Simola ja Antti Haataja. Kuvasta puuttuu Pertti Sundqvist. Lue lisää SLL:n verkkosivuilta.

Nurmijärven Luonto on 
Suomen luonnonsuojeluliiton
Uudenmaan piirin paikallisyhdistys

Nurmijärven Luonto sosiaalisessa mediassa

Nurmijärven Luonto tukee Metsän Kummina Luonnonperintö-
säätiön
työtä luonnonmetsien elämän jatkumisen puolesta.

 

Ota yhteyttä/
anna palautetta

Kerro mielipiteesi, anna palautetta tai esitä kysymyksiä Nurmijärven Luonnon hallitukselle lähettämällä sähköpostisi osoitteeseen:
info(at)nurmijarvenluonto.fi