Historiikki

Paikallinen luonnonsuojeluyhdistys Nurmijärven Luonto ry perustettiin 1.4.1982. Yhdistys merkittiin yhdistysrekisteriin marraskuussa 1983.  Yhdistyksen perustaminen lähti käyntiin Rajamäen Pinninnummen lehtojen säilyttämisestä ja ensimmäisenä aktiivisena toimintavuotena 1983 aloitettiin Myllykosken luontopolun suunnittelu. Ensimmäisenä puheenjohtajana aloitti Tauno Toivonen. Puheenjohtajina ovat vuosien saatossa toimineet myös Seppo Takatalo, Toivo Vanhatalo, Mika Seppälä ja Pentti Hyvärinen. Hyvärisen ansiosta järjestettiin vuosittain perinteinen Aleksin aamupolku, jonka vanhemmat kuntalaiset varmasti muistavat. Yhdistyksen kukallinen tunnus on suunniteltu Ansa Halmelahden luonnoksen pohjalta ja sen on viimeistellyt taiteilija Vilho Askola.

Yhdistyksen alkutaipaleen saavutuksia on mm. Myllykosken luontopolku, jonka avajaisia vietettiin 5.5.1985. Avajaisiin osallistui kolmisensataa ihmistä. Yhdistys teki myös luontokohteiden suojelualoitteita ja Kiljavan lähteikkö sai suojelupäätöksen 11.10.1985. Nurmijärven Kirkonkylässä avattiin Pratikankuja, jonne yhdistys istutti oman lehmuksen.  Lisäksi yhdistys on ollut mukana Seitsemän veljeksen reitin suunnittelussa sekä Vantaanjoen suojelussa ajamalla mm. opastuskeskuksen perustamista. Nurmijärven Luonto on myös aktiivisesti ottanut kantaa ympäristön puolesta yhdistyksen perustamisesta lähtien antamalla muistutuksia ja lausuntoja mm. jätehuoltomääräyksistä, kierrätyksestä, kaavoituksesta, soranotto- ja louhoshankkeista sekä kunnan ympäristösihteerin virasta. Lisäksi on järjestetty retkiä ja luontoiltoja sekä sieninäyttelyitä ja piirustuskilpailuja lapsille.

Yhdistys ehdotti vuonna 1996 kunnalle nimikkokasviksi kivikkoalvejuurta, nimikkoeläimeksi mäyrää ja nimikkolinnuksi palokärkeä. Vuonna 1998 yhdistys lähetti ympäristöministeriöön kirjeen, jossa Palojoen kylämaisemaa ehdotettiin kansallismaisemaksi.

Yhdistys sai Nurmijärven kirjastoon luontonurkan vuonna 1999. Lainaustiskin tuntumassa olevassa Luontonurkassa oli tuolloin tarjolla luontoaiheisia esitteitä sekä lehtiä. Luontonurkan hyllyn päätähdeksi valittiin mäyrä.

Kirjallisen materiaalin lisäksi kirjaston aulassa on myös lasivitriinit, joihin on sijoitettuna professori K.E. Kivirikon vuosina 1888-1903 täyttämiä lintuja mm. kottarainen, harmaasieppo, pähkinähakki ja lapasorsa. Kivirikko oli Aleksis Kiven jälkeen merkittävin Nurmijärvellä vaikuttanut persoona.

Kivirikon perhe oli kotoisin Nurmijärveltä ja lapsuuden kesät hän vietti Simonsbergin rantahuvilassa. K. E. Kivirikon väitöskirja vuodelta 1898 käsitteli Nurmijärven pieneliöitä. Lisäksi häneltä ilmestyi useita biologian alan oppikirjoja.

Nurmijärven Luonto on nykyisellään Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin paikallisyhdistys. Luontonurkassa on tarjolla edelleen luontoaiheista materiaalia ja päätähti mäyräkin katselee hyllyn päältä kirjaston kävijöitä. Yhdistyksen toiminta on ollut jälleen aktiivista. Olemme mm. järjestäneet retkiä, luontoiltoja, ottaneet kantaa kaavoitukseen ja erilaisiin ympäristölupahankkeisiin sekä hoitaneet Kiven kodin niittyä.

Liittymällä jäseneksemme tuet paikallista luonnonsuojelutyötä. Tule mukaan toimintaan, yhdistystoiminnasta saat hyvän mielen ja hyvää seuraa. Aikojen saatossa yhdistyksessä ovat vaikuttaneet useat henkilöt. Vapaaehtoistyöllä on ollut suuri merkitys luonnon hyväksi. Jätä kätesi jälki historiaan!

Nurmijärven Luonto on pitänyt Nurmijärven luonnon puolta jo 35 vuoden ajan.